Photo: John Schnobrich on Unsplash

Finna-käyttäjät – tutkitusti tyytyväisiä

Kansalliskirjaston järjestämä Finna-kysely järjestettiin tammi-helmikuussa. Taideyliopiston Finnan käyttäjistä 86 vastaajaa osallistui kyselyyn, ja saimme hyvin paljon hyödyllistä ja rohkaisevaa palautetta, sekä tämän mahdollisuuden kommentoida toiveita, kritiikkiä ja kysymyksiä Finnaan liittyen.

Kaiken kaikkiaan Taideyliopiston Finnan käyttäjät olivat tyytyväisiä palveluun, mutta kuten eräs vastaaja kirjoitti, ”kehitettävää riittää aina”.

Kuva 1: Kerro mielipiteesi Finnasta

 

Arvosana: 8,2

"Finna on todellakin erittäin hyödyllinen ympäristö. Työni sujuu sen ansiosta huomattavasti helpommin, joutuisammin ja tehokkaammin kuin aiemmin."

Taideyliopiston Finna sai vastaajilta keskiarvosanaksi 8,2 (asteikolla 1–10), mihin voimme kirjastossa olla varsin tyytyväisiä. Etenkin avointen vastausten perusteella voimme päätellä, mihin ollaan tyytyväisiä, ja minkä kehittämiseen kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

"Kehitettävää riittää aina, käyttöliittymä paranee koko ajan. Toivoisin oman tutkimusalueeni vuoksi musiikki- ja taideaineiston löydettävyyden parantamista. Erityisesti musiikki on vaativa haettava."

Finnan kehitystyö on jatkuvaa niin kansallisesti kuin Taideyliopiston Finnan osalta. Esimerkiksi tiedonhaun sujuvuuteen on tulossa lisää parannuksia, kun muokkaamme lähiaikoina Finnan hakuohjeet palvelemaan entistä paremmin Taideyliopiston käyttäjiä, ja esimerkiksi musiikin tiedonhaun erityispiirteistä on tulossa Finnan ohjeisiin oma osionsa.

"This is always my default search engine and have barely ever had to go anywhere else for information."

Tähän Taideyliopiston Finna juuri pyrkiikin: ensimmäinen ja useimmiten riittävä väylä uuden tiedon pariin. Mistään yhdestä tietokannasta ei muutenkaan löydy kaikkea tutkimuskirjallisuutta, ja esim. laajempiin kirjallisuuskatsauksiin kannattaakin käyttää useampaa tietokantaa.

"There are certain glitches when trying to renew a loan, which is annoying, but other than that it's fairly easy to use."

Tästä syystä palaute on erittäin tärkeää: emme välttämättä itse huomaa kaikkia bugeja ja epäloogisuuksia, joten suora palaute on varmin keino korjata niitä.

Kriittisiä kommentteja siis tuli myös (onneksi! kuinka muuten löytää tapoja kehittää mitään palveluita?): "Ulkonäkö on tylsä", "sivujen ilme on sekava". Liikaa vielä paljastamatta, tähän asiaan on tulossa lähiaikoina isojakin muutoksia. Stay tuned!

"Olen täysin tyytyväinen Finnan käyttöön. Se on huomattavasti monipuolisempi hakutyökalu, kuin kirjastomme vanha hakusysteemi, käyttäjäystävällinen ja häiritsemätön liittymä."

Tämä on ilo kuulla: Arsca-tietokannan elokuussa suljettava vanha käyttöliittymä on ollut nykymuodossaan käytössä kuusi vuotta, ja siirtymä uuden järjestelmän käyttöön ei välttämättä aina ole kovin helppoa. Käytön toistuvuutta koskeva kysymys kertoo osaltaan jotain siitä tuntemastamme tosiasiasta, että Arscan vanhaa käyttöliittymää käytetään yhä melko paljon: vastaajista kolmasosa käyttää Finnaa vähintään kerran viikossa tai päivittäin, vajaa kolmasosa muutaman kerran kuukaudessa, ja loput harvemmin.

Kuva 2: "Kuinka usein käytät Finnaa?"

 

Löydettävyys ja hakuominaisuudet

Vastaajista 81% oli löytänyt etsimänsä Finnasta, ja 7% ei. Tosin kysymyksenasettelun perusteella ei ole varmaa, jäikö kirjastossa oleva aineisto löytämättä, vai eikö sitä vain ole kirjaston kokoelmissa.

Kuva 3: Vastaukset kysymykseen “Löysitkö etsimäsi?”

Myös se oli kiinnostava tieto, että kaksi kolmasosaa vastaajista oli löytänyt samalla jotain muuta itselleen kiinnostavaa.

"Joskus on vaikeaa löytää aineistoa, josta ei tiedä täsmällistä hakusanaa. Lähellä hakusanaa olevien kohteiden löytyminen helpommin voisi auttaa."

Finna ottaa sanojen eri muodot huomioon paremmin kuin Arscan vanha käyttöliittymä, joten uskoaksemme tässä on kuitenkin menty eteenpäin.

"Käytän Finnaa jatkuvasti opiskeluissa, mutta en sanoisi sen olevan aivan helppokäyttöinen, harjoittelua sen ymmärtäminen vaatii (esim. hakujen rajaaminen)."

Tämä on erittäin tärkeä huomio: Finnan toiminnallisuudet ovat hyvin pitkälti samoja kuin kaikissa moderneissa tieteellisissä tietokannoissa: kun oppii käyttämään Finnan monipuolisia hakutoimintoja, rajauksia, ja ymmärtämään niiden toimintaperiaatteet, osaa käyttää myös muita tietokantoja.

 

E-aineistot ja lisenssit

E-aineistojen etsimiseen Taideyliopiston Finnaa ei vielä käytetä samalla tavalla kuin painettujen aineistojen hakemiseen. Tähän vaikuttaa osaltaan Taideyliopiston profiili ja tieteenalojen ominaispiirteet: taiteellisessa tutkimuksessa ja ihmistieteissä painettujen kirjojen merkitys on yhä hyvin suuri verrattuna esimerkiksi luonnontieteellisiin aloihin. Myös kirjaston painettujen nuottien kokoelmat tunnetaan yliopistossa hyvin, joten niitä osataan varmasti myös etsiä nimenomaan painettuina. Toisaalta artikkeleiden ja lehtien saatavuus sähköisenä tunnetaan melko hyvin, ja niitä haetaankin Finnasta. Myös kuvia, AV-aineistoja ja etenkin opinnäytetöitä haetaan Finnasta nimenomaan elektronisessa muodossa.

"Ei kata kaikkia kirjakanavia eli vaikka jokin kirja on julkaistu e-kirjana ei kirjaston palvelu kata kaikkia kanavia."

Tämä on totta: Finnan kautta löytää yhtäältä Taideyliopiston hankkiman (ostaman tai lisensoiman) aineiston, ja toisaalta paljon kirjallisuusviitteitä. Jälkimmäisessä tapauksessa rajanveto sen kannalta, minkä verran pelkkiä viitteitä halutaan "täyttämään" omaa Finnaamme, on tasapainoilua sen välillä, pystytäänkö tiedontarpeeseen vastaamaan heti, eli pääseekö aineistoa lukemaan välittömästi, ja minkä verran mielenkiintoista ja mahdollisesti relevanttia, mutta ei saatavilla olevaa aineistoa Finnan kautta löytää.  

"Kaikkein parasta olisi jos olisi yksi valtakunnallinen ympäristö jossa palvelut olisivat kaikkien maamme yliopistojen kaikille jäsenille yhtä laadukkaasti ja kattavasti. Nyt valitettavasti osa kaipaamistani tietokannoista puuttuu nykyisestä palvelustani ja joudun hyödyntämään muita palveluita tai samoja palveluita muuta kautta."

Kustantajat ja palvelunvälittäjät myyvät sähköiset aineistonsa vain yhdelle yliopistolle kerrallaan, ja kansallisia sopimuksia ei ole. Tähän haasteeseen omalta osaltaan on vastannut FinELib-konsortio, joka hoitaa aineistoneuvotteluita ja lisensointisopimuksiin liittyviä asioita keskitetysti Suomessa. On lisäksi huomattava, että millään yhdellä yliopistolla ei ole pääsyä kaikkeen maailman tieteelliseen tietoon - jopa Harvard on joutunut luopumaan liian kalliista aineistotilauksista. Toisaalta kansallisesta Finna-näkymästä voi kätevästi hakea kaikista kirjastoista yhdellä haulla, vaikka valtaosa kirjastojen hankkimista e-aineistoista ei siellä näykään.  

"En ole yliopiston opiskelija, joten minulla ei ole pääsyä kaikkiin verkkoaineistoihin, mikä tuntuu hassulta."

Suuri osa tieteellisestä tiedosta on maksullisten palvelujen takana. Suomi erottuu edukseen monesta muusta maasta siinä, että korkeakoulukirjastot ovat avoimia kaikille, ja myös e-aineistot ovat ns. ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä kirjaston tietokoneilla.

"Joissain e-materiaaleissa on rajoituksia lukea niitä tietyn ajan. Usein materiaalit ovat kirjoja joiden lukemiseen menee enemmän aikaa." "More digital licenses for books would always be helpful."

Tämäkin johtuu palveluntarjoajien ja kustantajien asettamista rajoituksista: pyrimme kuitenkin e-kirjojen hankinnassa huomioimaan "laina-aikojen" pituuden ja digitaalisten kappaleiden riittävyyden.

 

Kiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kyselyssä arvottu palkinto meni tällä kertaa Humanistisen ammattikorkeakoulun vastaajalle. Muista antaa palautetta ja olla siten mukana vaikuttamassa Taideyliopiston Finnan kehitykseen.

Finna-palveluita ylläpitää ja kehittää Kansalliskirjasto yhdessä osallistuvien arkistojen, kirjastojen ja museoiden kanssa.